Aino Aamupostissa 4.2.2021: Sote-uudistus on ajastaan jäljessä

Julkaistu:

Eduskunnan kevään istuntokausi on alkanut ja sote-uudistuksen käsittely on pääsemässä vauhtiin. Kyseessä on suuri ”veivaus” kuten Aamupostikin kirjoitti 3.2.2021.

Eduskunnan käsittelyssä oleva sote-paketti tuo toteutuessaan mukanaan vain hallinnon uudistuksen. Palveluiden parantaminen on erillisen suppean ohjelman varassa ja tämä puolen puuttuminen lakipaketista on jäänyt koronan ja kiireen jalkoihin. Tämä merkitsee muuan muassa sitä, että kaavailussa uudistuksessa sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kuten hoitoon ja hoivaan pääsyn oikea-aikaisuus ja palveluiden saatavuus, eivät ohjaa toimia.

Hallituksen esityksen valmistelun laajassa kuulemiskierroksessa annettiin noin 800 lausuntoa. Monien kuntien ja erilaisten sidosryhmien palaute oli osin murskaavan kriittistä. Siitä huolimatta ministeri Kiuru ei muuttanut esitystään. Esimerkiksi Kuntaliitto on todennut, että esityksen ongelmat aikataulun ja kuntien erityispiirteiden huomioimisen osalta pysyivät ennallaan. Edelläänkään ei olisi mahdollista sopia työnjaosta kuntien ja hyvinvointialueiden välillä eikä kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön varmistamiseen liittyviä muutosvaatimuksia ole kuultu.

Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo lausunnossaan, että esityksen vaikutusarviointiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että esitysluonnoksessa ei ole tuotu esiin uudistuksen vaikutuksia terveys- ja sosiaalipalvelujen menoihin tai julkisen talouden kestävyyteen.

Sote-rakenneuudistukselle on tunnistettu vaihtoehtoisia toteutustapoja, mutta hallitus välttelee niistä keskustelemista. Esimerkiksi Kuntaliitto esittää, että eteneminen olisi mahdollista kunta- ja kuntayhtymäpohjaisesti lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää kehittäen. Valtion ohjaus tulisi pitää vain välttämättömällä tasolla ja erillistä uutta hallinnonporrasta ei tarvita. Näinhän suuri osa Suomea on jo toiminut, sillä iso osa alueista on jo tehnyt omia alueellisia ratkaisujaan vapaaehtoispohjalta.

Yksityisten palveluiden käytölle asetetaan lakiesityksessä merkittäviä rajoituksia. Kokemukset osoittavat, että rajoitukset ovat veronmaksajien ja asiakkaiden näkökulmasta tarpeettomia ja epätarkoituksenmukaisia. Esityksessä muutoksia perusteellaan perustuslain vaatimuksilla, vaikka perustuslakia ei olla muuttamassa mihinkään.

Eduskunnan käsittelyä leimaa kova kiire. Kesäkuussa pitäisi olla valmista ja lait voimassa heinäkuun alussa, jotta aluevaalit voitaisiin pitää 2022 alussa. Kiirettä huonompaa kumppania on vaikea kuvitella tällaisessa jokaisen suomalaisen arkeen vaikuttavassa asiassa. Nyt viimeistään on se hetki, kun kansalaisten tulisi herätä millä reunaehdoilla toivoo tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelunsa järjestettävän. Kanta-Hämeen kokonaisuudessa mietin ainakin itse, että asukasluvun perusteella arvioituna Riihimäen noin 17 %:n äänivalta kaavailulla hyvinvointialueella on kovasti pieni.  

Uudistamisesta sinänsä ei ole erimielisyyttä. Tämä esitys kuitenkin rikkoo enemmän kuin rakentaa. Raskas julkiseen painottuva palvelurakenne yhdistettynä heikkenevään julkiseen talouteen on mahdoton yhtälö. Kuntien verotulojen kutistuminen noin kolmannekseen ja käyttötalouden puolittuminen luo vaikean tilanteen monessa velkaisessa kunnassa. Kuntien velkataakka kun ei tämän uudistuksen myötä katoa minnekään. Päätösvalta uudistuksessa siirtyisi ministeriölle ja hyvinvointialueelle. Kansalaisten verot kasvaisivat uuden hallinnon portaan myötä. Kuntien vapaaehtoisen yhteistyön vahvistaminen ottaisi askeleita eteenpäin, esitetty uudistus ottaa niitä taaksepäin. Toivottavasti kuntavaalit katkaisevat hallituksen käsittämättömän kiireen esityksensä eteenpäin viemisessä.

Lisää julkaisuja

7.6.2021

Kanta-Häme muusta maasta jäljessä aivosairauksien ennaltaehkäisyssä

Aivosairaudet ovat iso piilossa muhiva pommi, joista Riihimäen vaalikeskusteluissa ei ole juurikaan keskusteltu. Siksi avaan keskustelun aiheesta. Jos aivosairauksien yhteiskunnalle

4.6.2021

Ikääntyneiden palvelut kuntoon

Riihimäen voimassa oleva vanhuspalvelusuunnitelma on tehty vuosille 2019 – 2023. Riippumatta siitä tuleeko soten hallintouudistus toteutumaan vai ei, on meidän

3.6.2021

Kakku pitää leipoa ennen kuin sen voi syödä

Kokoomuksen vaalikiertue rantautui kotikaupunkiimme 2.6.2021. Riihimäen kokoomus järjesti keskustelutilaisuuden teemalla ”Rixun elinvoiman kehittäminen tulevalla valtuustokaudella”. Mielenkiintoisia näkökulmia antoivat meille mm.